Karjalainen käsityöperinne säilyy ja muuntuu käspaikkakerholaisten tekevissä käsissä. Samalla kädentaitajat oppivat omista ja toistensa juurista.

Turun linnan pukuhuollossa työ on tasapainoilua sen välillä, millaisia vaatteet olisivat historiallisesti olleet ja millaiset vaatteet toimivat työasuina.

Sirpa Mähönen on sastamalalainen lankakauppias ja -värjäri. Neulepiireissä hänet tunnetaan myös Rva Silmusolmuna, joka luo värikkäitä, kylmän ja voimakkaan sävyisiä lankoja.

Työllä on taipumus arkipäiväistyä – myös käsityöalalla. Terraviivan Minna Komulaiselle keramiikan teko on työ kuin työ, mutta samalla se ei ole koko totuus.

Nanna Nikusen yritys Hukkasiini valmistaa käsityönä paljasjalkakenkiä verhoilu- ja nahkateollisuuden ylijäämämateriaaleista.

Anne Raine on omien sanojensa mukaan kädentaitojen monitoimikas, jonka kotoa löytyy kaikki, mitä käsityöläinen voi toivoa.

Maisemasuunnittelija Taina Suonio tekee töitä sormet mullassa.

Elsi Vankan suunnittelemissa neuleissa Saarijärven rauha kohtaa Lontoon kuhisevat kadut ja värikkäät korttelit.

Studio Harmion Ida-Lotta Harmio on perinnetekstiilinörtti, jota viehättää vinksahtanut estetiikka ja sukkahoususävyt.

Vaatturit vanhenevat ja vähenevät. Ala on haastava ja vaatii sille haluavalta sitoutumista. Alan ammattilaisten mukaan vaattureille riittää töitä. Mutta onko tulevaisuuden Suomessa enää vaattureita?

Meelis Kihulane opettaa puutyökoulussaan monien talonpoikaisten tarve-esineiden tekoa perinteisin menetelmin. Juttukeikalla tutustuimme virolaisten olutkolpakoiden tekoon.